Avainsana-arkisto: nautinto

Cantina Westin Chiliviikot – potkii kuin sata muulia!

4 Kes

Taas oli painavaa aihetta suunnata stiflat Kasarmikadun Cantina Westiin. Tuo klassikkosyöttölä nimittäin lanseeras Chiliviikkojen (15.5.-20.6.) kunniaksi uuden ruokalistan, jota teki mieli hieman käydä stedailemassa. Wing maniksi nappasin pikkubroidin, joka myös on tulisemman pöperön ystävä.

Cantina_chiliviikotStarttailtiin pitkä ja kostea illallisemme Margaritoilla ja Sol-olusilla, sillä ulkona helottava helle sai kielen napsaamaan ja janotuksen tunteen tappiin. Siinä herkkujuomia särpiessä oli sit hyvä smyygailla spessumenun tarjontaa. Vaikeaksihan se valintojen osalta meni, kun ahneus iski puseroon ja ehne mieli halaji jokaista sortimenttia maistelemaan…

Lopulta päädyimme tilailemaan äyriäispainotteiset alkupalat, kun itse valkkasin Piri-Piri-katkarapuannoksen ja brother poimi listalta inkiväärillä sekä tillillä säväytettyjä tiikerirapuja. Hyvin tuli valittua, sillä oma settini pelitti just niin hyvin kuin osasin odottaakin. Valurautapannulle kasattu katkarapusatsi maistui passelin tuliselle ja samalla siinä oli törkyhyvä grillikarsinokeeniaromi. Annoksen kanssa tuli maalaisleipää, jonka revityillä biiteillä oli nasta imuttaa nassuun viimeinenkin pannun pinnalla helmeillyt rasvatippa. Avot.

Piri-piri

Piri-piri

Pääruoaksi tilasin pehmoisen vehnätortillan, jonka sisälle oli lastattu aimoannos riivittyä biiffiä ja päälle kipattu megasatsi maistuvaa juustomäskiä. Kyljessä oli sit vielä iso rypäs raikasta salaattia antamaan keveyttä ja raikkautta varsin raskaaseen ja äijämäiseen setitykseen. Taas veti naaman hangonkeksimäiseen hymyyn, eikä pöydän toisella puolellakaan murjotettu. Siellä vedettiin tuulensuojaan Habanero-burgeria, jonka lisukkeena olleet bataatti-ranskalaiset saivat erityiskiitosta.

Pulled Beef Tortilla

Pulled Beef Tortilla

Loppun ku tykitettiin viel pötsiin runsaan kokoinen suklaamuffini-jälkkäri, jossa oli koon lisäksi myös runsaasti makua, niin kyllä taas velipoikien kelpa! Chiliviikot jatkuvat vielä pari viikkoa, joten joka iikka ehtii vielä hyvin herkuttelemaan. Suosittelen tulisesti!

Suklainen chilijälkkäri

Suklainen chilijälkkäri

P.S. Kandee pyytää safkojen messiin tyrkytettävä habanerosoossi erillisessä astiassa. Sitä sit suosittelen maistamaan maltillisen mikroskooppisena ripauksena ennen safkan sekaan sotkemista, ettei kajahda kitalaki ihan juntturaan. On näet varsin stydiä kamitsua!

Gastone – illallinen Berlusconin seurassa

23 Tou

Kulinaristipiirit hössötävät näinä aikoina parsan kaikkivoipaisuudesta autuudesta. Ite en pahemmin tost yliarvostetusta rehusta piittaa, mut pakko on silti todeta, et Gastonessa sekin maistui muikealta. Gastoneen ehtii yleensä enemmän lounas- kuin illallismeiningeissä, mut nyt oli kerrankin aikaa tsittailla siellä illan hämärtyessä ja skruudailla pitkän kaavan mukaan. Alkupalana oli parsa-annos, joka taitaa olla parasta, mitä olen tolla saralla suuhuni stikannut.

Birra Gastone from Rome

Birra Gastone from Rome

Koko setti alkoi kuitenkin virkistävällä bissetuttavuudella, joka oli roudattu Roomasta asti suomalaisten simasuiden maisteltavaksi. Vaik en pahemmin arvosta Italiaa bissemaana niin pakko myöntää, et jeevelin hyvää oli tuo pienpanimon suodattamoton luomuhiiva. Kandee poiketa mestoille ihan jo ton börstan takia…

Alkupalaksi pöytää tosiaan roudattiin herkullinen parsahässäkkä, jossa tuota sesonkiherkkua komppasivat paahdetut pistaasit ja Ricotta-juusto. Komea kolmen elementin kombinaatio, joka oli enemmän kuin osiensa summa. That was my kind of trilogy!

Pääruoaksi vedettiin keittiön suosittelemat luomuhärän sisäfilepihvit. Aivan törkeän laadukasta lihaa oli tarjolla, ja kun se oli osattu vielä grillata just passeliksi (medium miikka!) niin hitto vie, et veti suun joker-maiseen, levennettyyn smailiin. Harvoin saa noin maukasta ja mehevää pihviä suuhunsa haarukoida. Ja miehekkäät lihaköntit huuhdeltiin kurkusta alas henkilökunnan suositteleman punkun kera, joka teki tuosta annoksesta suorastaan ikimuistoisen makukokemuksen.

Lopuks koko komeus kruunattiin sit Créme Caramelin avulla. Toi jäi tosin valitettavasti jotenkin laimeaksi kokemukseksi, jossa överi sokerisuus peitti alleen kaikki muut vivahteet. Eikä skidisti ylilöllö koostumuskaan ollut ihan sitä, mitä muun setityksen perusteella olisin odottanut. Mut toi oli vaan skidi kauneusvirhe, sillä ateriakokonaisuus oli huikea, ja koko show päättyi iloisesti raikkaaseen limoncello-ryyppyyn. Ulos Korkeavuorenkadulle käveli onnellinen ja täydellisesti ravittu mies.

Gastone_BerlusconiAi missä se Berlusconi sit luuras. Käy tsekkaamassa! Siellä se vanha limanuljaska lymyilee ihan näkyvillä, kun vaan osaa katsoa… :)

Juttiksen kanaburgeri – kevennetty vaihtoehto perusmättämiselle

2 Tou

Käytiin broidin kanssa appeella Juttutuvassa yks arki-ilta. Oli tullut skruudattua skidisti hevimpi lounas, joten ei ollut ihan intoa tykittää täyslaidallista kupuun enää iltatuimaan. Onneksi öögani bongasivat listalta kevyemmän vaihtoehdon suunnittelemallemme perusburgerisetille. Oli näet tullut uutuutena menua koristamaan kanapurilainen, jonka kera luvattiin tarjota tsatsikia, vuohenjuustoa ja salaattia. Pakkohan se oli tyypata.

 Juttutuvan kanahampurilainen (17,50 €)


Juttutuvan kanahampurilainen (17,50 €)

Burgeri oli just sellainen, jota siihen hetkeen toivoinkin. Kivan näköisen sämpylän välissä oli grillattua broiskufilettä ja sit sitä luvattua vuohenjuustoa tuomassa makua sekä tsatsikia mehevöittämässä pakettia. Hyvä kombo, jota ryyditti raikas ja maukas salaatti. Salaatissa olleet marinoidut punasipulit lämmittivät sydäntä ja komppasivat kliffasti burgerin täytteyden kanssa.

Tota ku raavin naamariin ni kyl oli suu messingillä ja mieli keveänä. Vaikka satsi oli ihan tarpeeksi buli täyttämään magan niin mitään ähkyoloja se ei tarjonnut. Ja hyvä niin. Vaik broidi skidisti neitimäistä safkaamistani disautti niin kyl kannatti toi tilata. Tulen sitä jatkossakin skruudaamaan, sillä sen verran hyvä ja kepeä setitys toi oli. Nasta homma, et Juttis son tollasen tsoissin listallensa lisännyt. Meitsi kiittää!

PRKL:n hyvä Sika & Sika -hampurilainen!

12 Huh

Meinas mennä kirjaimellisesti ohi suun koko toissa viikolla loppunut City.fi:n 10 €:n ravintolaviikot. Onneksi kuitenkin lamppu syttyi viimetinkaan vintillä ja sain polkastua kokoon pienen burgeripartion, jonka kanssa rynnittiin vikana iltana Kaisaniemen PRKL-heviraflan teemaviikkojen tarjousta testailemaan.

PRKL CLUB (Kaisaniemenkatu 4)

PRKL CLUB (Kaisaniemenkatu 4)

PRKL tarjosi nälkäisille kaupunkilaisille kympillä Sika & Sika -nimisen hampurilaisen, joka oli todella mehukkaan messevä tuttavuus. Ja mikä parasta niin kyseessä ei ollut pelkkä City-viikkojen kunniaksi kehitetty setti vaan toi annos löytyy ihan peruslistalta nyt ja jatkossakin. Se kannattaa mennä huitomaan huiviin, jos on perso lihalle ja diggailee kunnon hampurilaisista.

Sika & Sika on saanut nimensä purilaisen välistä löytyvistä pekonisiivuista sekä ylikypsästä possunpaistista riivityistä lihariekaleista. Noi kaksi perusraaka-ainetta tekivät annoksesta erittäin ruokaisan, ja kun sekaan oli vielä turautettu majoneesia ja muuta herkkuhuttua niin hyvinhän se leipäläpeen upposi. Kliffaa, kun burgeribuumin myötä on alettu snaijaamaan, ettei sen hampurilaisen väliin ole aina pakko sitä jauhelihapihviä tunkea. Kaikki kunnia tietenkin tuolle orkkisversiolle, mut ku vetää hampparia napaan allekirjoittaneen tahtiin niin varianssi on aina tervetullutta.

Sika & Sika -hampurilainen

Sika & Sika -hampurilainen

Mikään täydellinen sessio toi Sika & Sika -bakkanaali ei kuitenkaan ollut, sillä esimerkiksi annoksen ranskalaiset olisivat saaneet olla huolellisemmin kypsytetyjä. Toi on kyl varsinainen helmasynti, johon sortuu suuri osa maamme rafloista. Lisäksi skidit nillitykset PRKL:n puitteille, joiden karuus ujosti tökki ja pisti funtsimaan, ettei tänne ainakaan treffiseuraa kehtais roudata. Tosin mitään romanttista profiilia ei mesta pyri muutenkaan vetämään, sillä mustanpuhuvaa avainketjujengiähän tuolla paikalla yritetään kosiskella. Se posse varmasti osaa pudottaa taagit rispektit maistamallemme hampurilaisannokselle, joten vi**uako tässä valittelemaan ja jaarittelemaan. Homma toimi suunnitellulla tavalla ja sillä siisti.

Hiljentyminen Ravintola Lasipalatsin Vorschmackin ääressä – klassikko!

30 Maa

Vedettiin Jugen kanssa parempaa ylle ja käytiin herrasmiehistelemässä klassiseen stailiin Lasipalatsin yläkerran raflassa. Toi stadin keskustan funkkishelmen tokassa kerroksessa oleva legendaarinen Ravintola Lasipalatsi houkutteli meidät tonteille listalla olevan Vorschmackin voimalla. Ja kylläpä kannatti taas paikalla käydä tota Mannerheiminkin lempparipöperöksi kehuttua mahtavuutta maistelemassa.

Vorscmack on aina ollut yksi suosikkiruoistani, ja vaik sitä on varsin iisi (mut hidas) himassa väkertää niin kyl sitä pitää aika-ajoin käydä rafloissakin vetelemässä huiviin. Toi lampaanjauhelihasta kokoon poristeltu ja anjoviksen avulla maustettu herrojen herkku nautitaan yleensä pottumuusin kera, mut Lasipalatsin raflan annoksissa lisukkeena oli mattivanhasmainen uuniperuna. Hyvin pelitti luksusluokan lampaanlihamättö senkin kanssa.

Joku kännykkäfirma vois sponssata mulle sellaisen luurin, jossa olis kunnon kamera! Anyone?

Joku kännykkäfirma vois sponssata mulle sellaisen luurin, jossa olis kunnon kamera! Anyone?

Annos oli kaunis ja lisukkeena olleet punajuuret, maustekurkkubiitit ja smetana olivat laadultaan janan paremmasta päästä. Parasta ateriassa oli kuitenki tumma ja rakeinen liha, joka vei kielen mennessään. Etenkin kun pikkaisen sipaisi paksua smetanaa kylkeen. Avot.

Jos Vorschmack on toistaiseksi tuntematon herkku niin klassikkoannosta (18€) kandee käydä ehdottomasti stedaamassa heti kättelyssä Ravintola Lasipalatsissa. Just nois se kuulu duunata ja pakko sanoo, ettei edes allekirjoittaneen kovan tason himakeittiössä ole ihan samalle tasolle aina päästy. Suosittelen visiittiä tuohon kauniin rakennuksen yläkertaan kaikille hyvän sekä rehellisen ruoan ystäville ja muillekin, jotka osaavat arvostaa menneen ajan herraskaista tunnelmaa.

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

%d bloggers like this: